· 24.6.2026 Keskiviikko aamuna alkoi hiukan kipakassa tuulessa, kumminkin aurinko pilkisti jo hiukan odottaen matkalaisia ”jonnekin” tuntemattomaan, jonka Puovo, Vesku ja Kitty olivat suunnitelleet.
· Ajomatka taittui Imatraa kohti kääntyen Parikkala- Rautjärven suuntaan. Maisemia silmäillessä olivat jylhät ja kauniit kunnes saavuimme Hiitolanjoen rantoja pitkin. Pysähdyimme kulttuurihistorialliseen ns. Hiitolanjoen koskien äärelle, kyytiin liittyi opas Marianne Karttunen joka kertoi ainutlaatuisen luontokohteen jossa yhdistyy kulttuurihistoria ja luontomatkailu. Hiitolanjoen kolme vapautettua koskea: Ritakoski, Lahnasenkoski sekä Kangaskoski virtaavat nyt vapaana ja ovat Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen kohde nähdä äärimmäisen harvinainen Laatokan lohen lähietäisyydeltä. Osa väestä kävi kävelysillalla katsomassa Lahnasenkosken kuohuja.
· Siirryimme jokivartta pitkin alaspäin bussilla Kangaskosken Kaplan voimalamuseolle ihaillen samalla kosken virtauksia. Kosken varrella oppaamme kertoi miten teollisuushistoria herää eloon Kangaskosken vanhassa voimalarakennuksessa joka on ollut käynnissä n. 100 vuotta vuodesta 1925 vuoteen 2021 asti.
· Matkamme jatkuu Hiitolanjoen varrella sijaitsevaan rajavartiolaitoksen tupaan jossa ruokailu. Paikka on toiminut aiemmin rajavartioasemana.
· Sieltä suuntaamme historialliseen Miettilän Kasarmikankaan Kollaa ja Simo Häyhän museoon, jossa kerrotaan kaikkinen aikojen kuuluisimman tarkka-ampuja Simo Häyhän elämää, sekä lisäksi Talvisodan erikoismuseo näyttelyssä myös koottu kotirintama ja evakkotaival.
· Matkan jatkuessa seuraava kohteemme on Rautjärven upea uusi kirkko. Kirkko vihitty käyttöön 2025 vihkimessun toimitti Piispa Mari Parkkinen . Rautjärvelle on suora näköyhteys kirkon alttarilta. Mittava ikkuna on jatkuvasti muuttuva alttaritaulu, joka kertoo Jumalan luomistyön ihmeellisyydestä. Alttarilla oleva risti on valmistunut palaneen kirkon hiiltyneestä hirrestä. Vaikuttava kokemus.
Hiljennyimme yhdessä laulamaan Suvivirren.
· Kahvitauko oli n. 400 m päässä oleva Hugonpappila joka on 1900 rakennettu ns. Rautjärven yläpappila. Pitäjäntupa on vuodelta 1905 joka tällä hetkellä toimii moninaisessa käytössä – 2000 luvulta, jota kunnostettu pitopaikaksi. Pappila toimi maastotiedustelua tehneen osaston tukikohteena välirauhan aikana 1940-41. Rautjärven rannalla missä kohtaavat historia, rauha ja luonnonläheinen tunnelma tällä paikalla. Kotiin viemiseksi lähti niin Porkkanakakkua kuin myös Aitoo perunarieskaa.
Näin päättyi yllätysmatka historiallisesta iltapäivästä mielenkiintoisesta tutustumisesta Etelä-Karjalan Rautjärven ympäristöön johon saimme erilaisiin kohteisiin tutustua.
Lämmin kiitos matkavastaaville ja hyvästä seurasta kaikille.
Tätä kirjoittaessa ollaan jo syksyä kohti menossa.
